^ Sekvenssi siirtorekisterin avulla
461 531 626
^ Sekvenssiohjelma tehdään kolmessa osassa:
Hallintaosa pitää sekvenssin nimensä mukaisesti hallinnassa, ts. pitää kirjaa siitä, missä askeleessa ollaan menossa. Hallintaosaan ohjelmoidaan myös sekvenssin käynnistämiseen liittyvät toiminteet.
Sekvenssin toteutus siirtorekisterillä perustuu siihen, että muistista varataan kutakin sekvenssin askelta kohti yksi bitti, jonka ollessa ykkösenä, on kyseinen askel juuri silloin aktiivisena ("päällä"). Koska sekvenssiohjelman määritelmän mukaan vain yksi askel kerrallaan on aktiivisena, voi vain yksi askelibittikin olla kerrallaan ykkösenä. Muut askelbitit ovat siis nollatilassa.
Kun sekvenssin halutaan menevän johonkin tiettyyn askeleeseen, asetetaan ko. askelta vastaava bitti ykköseksi ja muut askelbitit nollaksi. Siirtymisen askeleesta seuraavaan voidaan ajatella tapahtuvan siirtämällä ykköstä askelbitistä seuraavaan. Siirtorekisteri- (SFT) -toimilohko tekee käskettäessä juuri tällaisen tempun.
Ehto-osa on iso virtapiiri. Siinä on jokaista askelta kohti oma haaransa. Kussakin askelkohtaisessa haarassa tehdään JA-operaatio askelbitin ja ko. askeleen ehtojen kanssa - toisin sanottuna haarasta "tulee sähköä", kun sekvenssi on tietyssä askeleessa JA sen etenemisehto on tosi.
Kaikki askelhaarat kytketään rinnakkain yhteen ja viedään apubittiin ETENEMISEHTO, jota käytetään hallintaosan SFT-toimilohkon keskimmäisenä tulona askeltamaan sekvenssi seuraavaan askeleeseen.
Toisin kuin ehto-osa, toimenpideosa koostuu useista virtapiireistä. Virtapiirejä on tyypillisesti yksi jokaista sekvenssistä on ohjattavaa bittiä (eli ohjattavia logiikan lähtöjä, apumuisteja, ajastimia yms.) kohti. Lisäksi tehdään omat virtapiirinsä ehdollisia ja ehdottomia hyppyjä varten.