^ 
^ Sekvenssiaskeleen nimi ei saa alkaa numerolla!
YouTubessa on nähtävissä video, jolla käyn läpi tämän sivun sekvessiesimerkit.
Sekvenssiohjelmat tehdään omalla CAD-työkalullaan, eli perinteisen prosessiasemaohjelmoinnissa käytettävän FbCADin sijasta ohjelmointi tapahtuu SeqCADilla.
Sekvenssiohjelma tarvitsee käytännössä aina myös FbCADillä tehdyn osuuden. Alempana olevassa taulukossa on esitetty sovellusten "työnjako".
Valmet DNA:n sähköinen dokumentaatio sisältää SeqCADin käyttöohjeen.
| Ongelma | Mahdollisia syitä |
|---|---|
| Sekvenssimoduuli ei mene checkistä läpi vaan herjaa X:stä, vaikka X on mielestäni oikein tehty. |
|
| pls-toimilohko ei toimi oikein |
| FbCAD | SeqCAD | |
|---|---|---|
| Sovelluksen suoritus | Kaikki moduulin osat suoritetaan joka suorituskierroksella toimilohkonumeroinnin mukaisessa järjestyksessä (paitsi cng ja eqg toimilohkojen avulla "yli hypätyt" toimilohkot) | |
| Toimilohkojen numerointi | Toimilohkot numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin ne halutaan moduulin sisällä suoritettavan. Numeroinnin ei tarvitse olla jatkuva, vaan esimerkiksi kymmenen välein numerointi on jopa suositeltavaa. | Toimilohkon numero koostuu kolmesta osasta. Esimerkki 1) 02:01ccob
|
| Automaatio-moduulin nimi | Yleensä positiotunnus, esim. LIC-100 | Alkuliite SQ: ja sekvenssin positiotunnus, esim. SQ:X-1234 |
| Toiminto-moduulin nimi | Muodostetaan automaatiomoduulin nimestä lisäämällä alkuun pr: ja loppuun .F, esim. pr:LIC-100.F | Muodostetaan automaatiomoduulin nimestä vaihtamalla alun SQ: pieniksi kirjaimiksi sq: ja lisäämällä loppuun .F, esim. sq:X-1234.F |
| I/O | Voi sisältää I/O-moduleita | Ei I/O-moduuleita |
| Käyttöliittymän ohjelmointi | Tarpeen mukaan kullekin tietopisteelle ja toimilohkolle. | Koostuu neljästä osasta:
|
Käynnissä olevan sekvenssin aktiivisena olevan askeleen numeron saa luettua ints-tyyppisestä tietopisteestä sq:SEKVENSSI.F:subadmin:actstep.
Sekvenssin voi pysäyttää käyttöliittymästä. Jos sekvenssi halutaan pysäyttää sovelluksesta käsin, kannattaa se useimmiten tehdä hyppäyttämällä sekvenssi viimeiseen askeleeseen - siis siihen askeleeseen, jossa ei ole toimenpiteitä eikä etenemisehtoja. Näin tehtäessä sekvenssi aloittaa seuraavan kerran käynnistettäessä ensimmäisestä askeleesta (tai muusta aloitusaskeleeksi määritellystä askeleesta). Muuten sekvenssi käynnistyisi askeleesta, johon se viimeksi tuli pysäytettyä.
Jos halutaan reagoida automaattisesti sekvenssin häiriötilanteeseen (esim. aikavalvontahälytykseen), voidaan tieto häiriöstä lukea bin-tyyppisestä tietopisteesta sq:ESIMERKKI.F:subadmin:alarm. Sen avulla voidaan vaikkapa hyppäyttää sekvenssi automaattisesti johonkin ennaltamäärättyyn askeleeseen.
Alla olevassa esimerkissä sekvenssi hyppäytetään askeleeseen 1. Huomaa ccos-lohkon mode = 1, jotta hyppy tapahtuisi vain yhden kerran häiriön tultua päälle.
Sekvenssiä operoidaan yleensä omasta käyttöliittymästään (ks. linkit alempana). Ylempänä linkatussa Esimerkkisekvenssi (sivu 2/2) -kuvassa esitetään, miten sekvenssi saadaan hyppäämään tiettyyn askeleeseen sekvenssiohjelman sisällä. Sekvenssi voidaan myös käynnistää tai hyppäyttää haluttuun askeleeseen ohjelmallisesti FbCAD-sovelluksesta:
Sekvenssi voidaan hyppäyttää haluttuun askeleeseen FbCAD-moduulista käsin. Sama voidaan toki myös sekvenssin sisälläkin, jolloin kirjoittaminen tapahtuu sekvenssin omaan :subadmin:stepping-tietopisteeseen.
Sekvenssi käynnistetään useimmiten manuaalisesti käyttöliittymän kautta. Se voidaan kuitenkin käynnistää myös FbCAD-moduulista. Esimerkissä käynnistyskäsky kirjoitetaan sekvenssin m-bittiin, jolloin sekvenssin tulisi olla käsiohjauksessa. Usein ohjelmallinen käynnistäminen halutaan kuitenkin tehdä sekvenssin ollessa automaattitilassa, jolloin käynnistyksen aiheuttava kirjoittaminen tehtäisiin sekvenssin a-bittiin.
