---

timohei.net / Opintojaksot / Automaatiojärjestelmien perusteet / Ohjeita sekvenssiohjelmointiin /

---

Ohjeita sekvenssiohjelmointiin

Sekvenssiaskeleen nimi ei saa alkaa numerolla!

Ohjevideo

YouTubessa on nähtävissä video, jolla käyn läpi tämän sivun sekvessiesimerkit.

Ohjelmointityökalu

Sekvenssiohjelmat tehdään omalla CAD-työkalullaan, eli perinteisen prosessiasemaohjelmoinnissa käytettävän FbCADin sijasta ohjelmointi tapahtuu SeqCADilla.

Sekvenssiohjelma tarvitsee käytännössä aina myös FbCADillä tehdyn osuuden. Alempana olevassa taulukossa on esitetty sovellusten "työnjako".

Valmet DNA:n sähköinen dokumentaatio sisältää SeqCADin käyttöohjeen.

Yleisiä ongelmia

Ongelma	Mahdollisia syitä
Sekvenssimoduuli ei mene checkistä läpi vaan herjaa X:stä, vaikka X on mielestäni oikein tehty.	Sekvenssiaskeleen PCS-nimi alkaa numerolla. Esimerkiksi PCS-nimi 1.SYOTT_KAYNN ("1. syöttimen käynnistys") ei mene checkistä läpi, vaan se pitää korjata esimerkiksi muotoon SYOTT.1_KAYNN ("Syöttimen 1 käynnistys") Yhdestä tai useammasta askeltoimilohkoista (STEP) puuttuu PCS, STEP NAME (15char) eli PCS-nimi kokonaan PCS-nimessä on käytetty ääkkösiä, välilyöntejä tai eräitä erikoismerkkejä, esimerkiksi väliviivaa -. Alaviiva _ on sallittu merkki. Askel- ja siirrostoimilohkojen (STEP, TRANS) välinen kytkentäviiva on poikki tai puuttuu kokonaan. OPS, STEP NAME (14char) eli OPS-nimen puuttuminen ei estä checkin läpimenoa, mutta käyttöliittymästä jää puuttumaan askelten nimet. OPS-nimissä saa tai suorastaan pitää käyttää välilyöntejä ja ääkkösiä, koska ne näkyvät käyttöliittymässä.
pls-toimilohko ei toimi oikein	Muodosta viiveet ja pulssit FbCAD-moduulissa. pls-toimilohko ei toimi sekvenssiohjelmassa, koska askeleesta poistuttaessa pls-toimilohkon muistiin jää aina viimeisimmän suorituskerran tiedot, mistä tilanteesta pls-toimilohko jatkaa, kun seuraavan kerran sen sisältävä askel aktivoituu

FbCADin ja SeqCADin eroavaisuuksia

	FbCAD	SeqCAD
Sovelluksen suoritus	Kaikki moduulin osat suoritetaan joka suorituskierroksella toimilohkonumeroinnin mukaisessa järjestyksessä (paitsi cng ja eqg toimilohkojen avulla "yli hypätyt" toimilohkot)	Vain yksi askel on kerrallaan aktiivinen, ja vain sen toimilohkoja suoritetaan. Lisäksi toimenpideosan toimilohkoja suoritetaan oletusarvoisesti vain yhden kerran heti askeleeseen siirryttyä (tästä voidaan poiketa konfiguroimalla askeltoimilohkon asfmode-parametri ykköseksi). Ehto-osan toimilohkoja suoritetaan koko askeleessa oloajan.
Toimilohkojen numerointi	Toimilohkot numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin ne halutaan moduulin sisällä suoritettavan. Numeroinnin ei tarvitse olla jatkuva, vaan esimerkiksi kymmenen välein numerointi on jopa suositeltavaa.	Toimilohkon numero koostuu kolmesta osasta. Esimerkki 1) 02:01ccob 02 tarkoittaa sen askeleen numeroa, jonka aikana tätä toimilohkoa suoritetaan : merkitsee, että tämä toimilohko kuuluu toimenpideosaan 01 tarkoittaa, että tämä toimilohko suoritetaan askeleensa toimenpideosan ensimmäisenä Esimerkki 2) 02-50ccob 02 tarkoittaa sen askeleen numeroa, jonka aikana tätä toimilohkoa suoritetaan - merkitsee, että tämä toimilohko kuuluu ehto-osaan 51 tarkoittaa, että tämä toimilohko suoritetaan askeleensa ehto-osan ensimmäisenä (kirjoittamaton sääntö: toimenpideosalle varataan toimilohkonumerot 01..49 ja ehto-osalle 50..99)
Automaatio-moduulin nimi	Yleensä positiotunnus, esim. LIC-100	Alkuliite SQ: ja sekvenssin positiotunnus, esim. SQ:X-1234
Toiminto-moduulin nimi	Muodostetaan automaatiomoduulin nimestä lisäämällä alkuun pr: ja loppuun .F, esim. pr:LIC-100.F	Muodostetaan automaatiomoduulin nimestä vaihtamalla alun SQ: pieniksi kirjaimiksi sq: ja lisäämällä loppuun .F, esim. sq:X-1234.F
I/O	Voi sisältää I/O-moduleita	Ei I/O-moduuleita
Käyttöliittymän ohjelmointi	Tarpeen mukaan kullekin tietopisteelle ja toimilohkolle.	Koostuu neljästä osasta: koko sekvenssin yhteinen sivupohja (positio-, operointi-, tapahtuma- l. hälytys- ja listamoduulit, yleensä moduulin ensimmäisellä sivulla) kunkin askeleen nimitiedot (askeltoimilohkoissa) toimenpidetekstit ("salmiakit" toimenpidetoimilohkojen kytkentäviivojen päällä) ehtotekstit ("salmiakit" ehtotoimilohkojen kytkentäviivojen päällä)

Missä askeleessa sekvenssi on menossa?

Käynnissä olevan sekvenssin aktiivisena olevan askeleen numeron saa luettua ints-tyyppisestä tietopisteestä sq:SEKVENSSI.F:subadmin:actstep.

Sekvenssin pysäyttäminen

Sekvenssin voi pysäyttää käyttöliittymästä. Jos sekvenssi halutaan pysäyttää sovelluksesta käsin, kannattaa se useimmiten tehdä hyppäyttämällä sekvenssi viimeiseen askeleeseen - siis siihen askeleeseen, jossa ei ole toimenpiteitä eikä etenemisehtoja. Näin tehtäessä sekvenssi aloittaa seuraavan kerran käynnistettäessä ensimmäisestä askeleesta (tai muusta aloitusaskeleeksi määritellystä askeleesta). Muuten sekvenssi käynnistyisi askeleesta, johon se viimeksi tuli pysäytettyä.

Automaattinen reagointi sekvenssin häiriöön

Jos halutaan reagoida automaattisesti sekvenssin häiriötilanteeseen (esim. aikavalvontahälytykseen), voidaan tieto häiriöstä lukea bin-tyyppisestä tietopisteesta sq:ESIMERKKI.F:subadmin:alarm. Sen avulla voidaan vaikkapa hyppäyttää sekvenssi automaattisesti johonkin ennaltamäärättyyn askeleeseen.

Alla olevassa esimerkissä sekvenssi hyppäytetään askeleeseen 1. Huomaa ccos-lohkon mode = 1, jotta hyppy tapahtuisi vain yhden kerran häiriön tultua päälle.

Esimerkkisekvenssi

Mallikuvia - SeqCAD

• Sekvenssin osat
• Esimerkkisekvenssi (sivu 1/2)
• Esimerkkisekvenssi (sivu 2/2)

Mallikuvia - FbCAD

Sekvenssiä operoidaan yleensä omasta käyttöliittymästään (ks. linkit alempana). Ylempänä linkatussa Esimerkkisekvenssi (sivu 2/2) -kuvassa esitetään, miten sekvenssi saadaan hyppäämään tiettyyn askeleeseen sekvenssiohjelman sisällä. Sekvenssi voidaan myös käynnistää tai hyppäyttää haluttuun askeleeseen ohjelmallisesti FbCAD-sovelluksesta:

Sekvenssin hyppäyttäminen askeleeseen

Sekvenssi voidaan hyppäyttää haluttuun askeleeseen FbCAD-moduulista käsin. Sama voidaan toki myös sekvenssin sisälläkin, jolloin kirjoittaminen tapahtuu sekvenssin omaan :subadmin:stepping-tietopisteeseen.

Sekvenssin käynnistäminen FbCADistä

Sekvenssi käynnistetään useimmiten manuaalisesti käyttöliittymän kautta. Se voidaan kuitenkin käynnistää myös FbCAD-moduulista. Esimerkissä käynnistyskäsky kirjoitetaan sekvenssin m-bittiin, jolloin sekvenssin tulisi olla käsiohjauksessa. Usein ohjelmallinen käynnistäminen halutaan kuitenkin tehdä sekvenssin ollessa automaattitilassa, jolloin käynnistyksen aiheuttava kirjoittaminen tehtäisiin sekvenssin a-bittiin.

Mallikuvia - Sekvenssin käyttöliittymä

• Sekvenssin positiomoduulin tiedot (Modules->Position...)
• Sekvenssin operointimoduulin tiedot (Modules->Operation...)
• Sekvenssin hälytysmoduulin tiedot (Modules->Event...)
• Sekvenssin listanäyttömoduulin tiedot (Modules->Step display...)
• mtr-toimilohkon toimenpidetekstien lisääminen (Modules->Action text...)
• mtr-toimilohkon ehtotekstien lisääminen (Modules->Condition text...)
• Sekvenssin operointi DNA Operate Clientissa

© Timo Heikkinen | timo piste heikkinen at oamk piste fi