Ohjelmointi kannattaa aina tehdä pienissä paloissa. Taitojen ja kokemuksen karttuessa voi kasvattaa kerrallaan toteutettavia kokonaisuuksia, mutta silloinkin kokonaisuus on jaettava helposti hallittaviin osiin ennen toteutukseen syöksymistä. Osituksen tarkoituksena on pienentää muistin kuormitusta - isosta kokonaisuudesta jää helposti aina jotain huomioon ottamatta, mikä sotkee ennestäänkin sekavan vyyhden hanskaamista.

Nuohoinohjauksen ohjelmointi on hyvä aloittaa toteuttamalla seuraava automatiikka:

1. automatiikka käynnistyy "NUOHOUS" -painikkeen (tulo 0) painalluksesta
2. ajetaan nuohoin nuohottavaan tilaan ("ulos") perille saakka, eli niin kauan, että ulkorajakytkin (tulo 5) aktivoituu
3. odotetaan 5 s (viiveen muodostus pls-toimilohkolla)
4. vedetään nuohoin takaisin ("sisään") perille saakka, eli niin kauan, että sisärajakytkin (tulo 4) aktivoituu

Yllä kuvatun automatiikan toteuttamisen jälkeen toteutetaan:

• Sisään-napin toiminta (tulo 1)
• merkkivalojen ohjaukset (lähdöt 0, 1)
• höyryventtiili (lähtö 6)
• vianilmaisu
  • kytketään vikatieto ryhmän mukaisesti nimettyyn suorasaantiporttiin pr:A24n-XS100.A (Common -> Direct access left)
  • kulkuaikavalvonta 20 sekuntia suuntaansa
  • molemmat rajat yhtä aikaa päällä
  • höyryanturi ja -valo (tulo 6 ja lähtö 3), höyryvika)
• toiminta vikatilanteessa: ajetaan aina sisään, myös silloin, kun molemmat rajat ovat yhtä aikaa päällä

Ohjauslogiikoiden nuohoimesta poiketen vikahälytykset ja vikojen kuittaukset tehdään valvomon kaavionäytön kautta. Paikallisohjauspaneelista jää siis pois vikalamput ja hälytysten kuittauspainikkeet.

Hälytykset käyttöliittymään

Kaikista vioista tehdään hälytys. Tämä tapahtuu kytkemällä vikatieto suorasaantiporttiin ja liittämällä siihen positio- ja tapahtumamoduuli. Operointia varten liitetään suorasaantiporttiin myös operointimoduuli.

Nuohoimen rakenne

Paikallisohjauspaneeli