Sovellus kannattaa tehdä vaiheittain:

1. I/O-osoitteiden määrittely, I/O-moduulien nimeäminen
   I/O-osoitteen tai I/O-moduulin nimen muuttaminen sovelluksessa pitää tehdä täsmälleen oikein, jotta järjestelmään ei jää ns. haamumoduuleja. Suunnittele I/O-osoitteet ja I/O-moduulien nimet niin, että niitä ei tarvitse enää muuttaa ohjelmassa!
   
   • Kukin I/O-kiinnitetään johonkin I/O-osoitteeseen. Katso kullekin ryhmälle määritetyt PIC- ja korttipaikat omalta sivultaan.
   • Nimeä I/O-moduulit. Pääsääntö on, että I/O-moduulin nimi ja koko FbCAD-moduulin nimi viittaavat toisiinsa, esimerkiksi
     • LIERIÖN PINTASÄÄTÖ K6A00LIC-100 (FbCAD-moduulin nimi)
     • LIERIÖN PINTAMITTAUS pr:K6A00LI-100.I (AIU8-moduulin nimi)
     • SYÖTTÖVEDEN SÄÄTÖVENTTIILI pr:K600LC-100.O (AOU4-moduulin nimi)
2. Moduulijaon tarkistaminen - onko moduulijakoon tarvis tehdä muutoksia? Jos on, ne kannattaa tehdä nyt!
3. Mittausten, ohjausten ja käyttöliittymän sovellussuunnittelu
   • Kaksiasentoisten toimilaitteiden (esim. venttiilit) ohjaukset mgv2-toimilohkolla (videolla käsitellään mgv-toimilohkoa, mutta konfigurointi tapahtuu pääosin samalla tavalla kuin mgv2-lohkolla)
   • Auki- ja kiinnirajatiedot son- ja soff-tuloihin
   • Aukiohjaus yleensä mgv2-lohkon on-lähdöstä BOU8-moduulin c-tuloon, takaisinkytkentä BOU8-moduulin cb-lähdöstä mgv2-lohkon onb-tuloon
   • Lukituslogiikka fon/foff-tuloihin
   • Vapautuslogiikka ron/roff-tuloihin
   • Tehdään ensin yksi moduuli ja testataan, että toimii. Sen jälkeen tehdään loput samanlaiset toimilaiteohjaukset.
• Moottoritoimilaitteiden ohjaukset mtr2-toimilohkolla
  • Käyntitieto (useimmiten sähkökeskukselta, jos on) ins-tuloon
  • Ohjaus yleensä mtr2-lohkon on-lähdöstä BOU8-moduulin c-tuloon, takaisinkytkentä BOU8-moduulin cb-lähdöstä mtr2-lohkon onb-tuloon
  • Lukituslogiikka fon/foff-tuloihin
  • Vapautuslogiikka ron/roff-tuloihin
  • Tehdään ensin yksi moduuli ja testataan, että toimii. Sen jälkeen tehdään loput moottoriohjaukset.
• Käyttöliittymän suunnittelu
  • Lisätään käyttöliittymäsivulle yksi moottoriohjaus, joka testataan.
  • Tehdään loput moottoriohjaukset
  • Muu käyttöliittymä tehdään aina kunkin ohjaussovelluksen testaamista varten niin, että tehdään ensin yksi käyttöliittymäelementti ja monistetaan se vasta testauksen jälkeen.
• Väliasentoon ohjattavat toimilaitteet, jotka liittyvät PID-säätöön pid-toimilohkolla
  • Mittaus me-tuloon (ana)
  • Asetusarvot (ana)
    • Valvomosta automaattisesti sp1-tuloon (kannattaa antaa alkuarvo: Common > constants left... > ana)
    • Sekvenssistä tai muusta sovelluksesta sp2-tuloon
  • Ohjaus (ana) yleensä pid-lohkon con-lähdöstä AOU4-moduulin c-tuloon, takaisinkytkentä AOU4-moduulin cb-lähdöstä pid-lohkon conb- ja pos-tuloihin
  • Hälytysrajat (float)
    • hh, h, l ja ll
    • Arvot kannattaa antaa "vakioarvoina", joita pystyy kuitenkin tarvittaessa muuttamaan esim. valvomosta (Common > constants left... > float)
  • ma-tulo (bin)
    • Tulee automaattisesti valvomosta
    • Voidaan ohjata myös sekvenssistä
    • Jos ohjataan muusta sovelluksesta, ohjaus kirjoitetaan ma-tuloon ccob-lohkolla, jonka mode=5, jolloin kirjoitus tapahtuu vain ccob-lohkon tulon in muuttuessa - ma-tulo jää "vapaaksi" ja sen tilan pystyy vaihtamaan myös valvomosta tai sekvenssistä
  • Pakko-ohjaus
    • Päälle/pois-ohjaus (bin) fc-tuloon
    • Pakko-ohjauksen arvo (ana) fcin-tuloon
    • pid-lohko kirjoittaa con-lähtöön "väkisin" tulossa fcin olevan arvon, niin kauan kuin fc-tulo on ykkösenä
  • Tehdään ensin yksi moduuli ja testataan, että toimii. Sen jälkeen tehdään loput säätöpiirit.
• Binääritulot, joita ei käytetä suoraan mtr2- tai mgv2-lohkojen tuloina
  • Suorasaantiporttiin (Common > direct access left... > bin)
  • Tarvittaessa positiomoduuli (tekstitiedot) ja tapahtumamoduuli (hälytykset)
  • Tehdään ensin yksi moduuli ja testataan, että toimii. Sen jälkeen tehdään loput binääritulomoduulit.
    
• Analogiamittaukset, joita ei käytetä PID-säädöissä
  • am2-toimilohkolla
  • Positio- ja tapahtumamoduulit
    • hh, h, l ja ll
    • Arvot kannattaa antaa "vakioarvoina", joita pystyy kuitenkin tarvittaessa muuttamaan esim. valvomosta (Common > constants left... > float)
  • Hälytysrajat (float)
  • Tehdään ensin yksi moduuli ja testataan, että toimii. Sen jälkeen tehdään loput analogiamittaukset.
    
4. Sekvenssiohjelman suunnittelu ja ohjelmointi 
   • Tehdään ensin muutama askel, jonka jälkeen testataan, että toimii. Sen jälkeen tehdään loput askeleet.